Ranskalainen illallinen

Ranskan lomani innoittamani (ja osin tuliaisena) valmistin rakkaalleni viime viikonloppuna ranskalaisen viiden ruokalajin illallisen. Tästä kaikki lähti liikkeelle:

Aperitiiveina nautimme Dooley'sia. Sen kanssa tarjolla oli tomaatti-juustotikkuja sekä kuivattuja hedelmiä. Ihmetyksekseni olen usein Ranskassa törmännyt aperitiiveillä myös sipseihin.

Alkuruokaa varten etsin Prismasta mahdollisimman kypsän avokadon, onneks nykyisin saa jo noita esikypsytettyjä niin ei tarvitse viikkoa aiemmin olla ostamassa. Avokado on siis halkaistu ja kivi poistettu. Kiven tilalle on asetettu puolikas keitetty kananmuna. Tätä alkuruokaa en ole itse Ranskassa koskana nauttinut ja sain vain suulliset ohjeet mitä laittaa. Niinpä tämän ruuan lopullista asettelua olisi voinut pohtia tarkemmin. Kananmunan päällä on hiukan majoneesia (olisi saanut olla huomattavasti enemmän, sitä lisäiltiin syönnin aikana runsaasti) ja maissia (säilykepurkista). Reunalle vielä hiukan tonnikalaa, jota olisi myös voinut olla runsaammin. Nämä ainekset sopivat todella hyvin yhteen! Koko komeus salaattipedillä.

Pääruokaa varten toin Ranskasta ankkaa, säilykkeenä. Jotenkin säilykeankka tuntui oudolta, mutta on aivan normaalia siellä tehdä ankka säilykkeestä. Helppoa se ainakin on. Ankan koivet vaan purkista uunivuokaa ja uuniin, mausteitakaan ei tarvitse. Tarkkoja ohjeita en tähänkään saanut. Ankka on esikypsennetty, siten että sitä ei varsinaisesti tarvitse kypsentää, riittää että pinta ruskistuu. Minulla pinta meni jo todella rapeaksi, hiukan lyhyempikin aika olisi varmasti uunissa riittänyt.

Ankka on hyvin rasvaista, joten vuokaan laitettaessa rasvaa voi hiukan kuoria sen pinnasta pois. Rasvaa ei kuitenkaan kannata heittää pois, vaan sen voi käyttää voin/öljyn asemasta paistamiseen. Ankan kanssa tarjolla olevat perunat on viipaloitu ja paistettu ankan rasvassa pannulla. Mausteina valkosipulia, persiljaa, suolaa ja mustapippuria. Samassa rasvassa voi paistaa myös provencen tomaatit: tomaatti halkaistaan ja se paistetaan molemmin puolin siten että pehmenee jonkin verran (ei tarvitsisi kuitenkaan hajota). Valkosipulia, persiljaa ja provencen yrttimausteseosta käännelläään jonkin aikaa öljyssä, ja nostellaan sitten tomaatin leikkuupinnalle. Hiukan mustapippuria ja suolaa vielä päälle.

Pääruuan jälkeen tarjolla oli useammanlaisia juustoja. Ranskassa juustot syödään paljaaltaan, ei keksien tai hedelmien kera.

Jälkiruokana söimme pehmeää kypsentämätöntä vuohenjuustoa, jota saa Suomessa marketeistakin. Juuston päälle ripotellaan sokeria ja kermaa. Tällä kertaa laitoin seuraksi myös jokusen omenaviipaleen.

Viinin kävin Alkosta valitsemassa juuri ankkaa ajatellen ja varsin hyvin valinta osui kohdalleen.

Kabareeateria Ranskassa

Olin syyslomalla muutaman päivän Ranskassa sukuloimassa. Kävin myös katsomassa kabaree-esityksen ja ennen esitystä oli ruoka tarjolla. Tässäpä kuvin se mitä nautin, varsin maukasta ruokaa oli. Tarjolla oli kaksi erilaista ateriavaihtoehtoa, tämä oli se kalliimpi (35 €). Halvemmassa alkuruokana oli lohta ja pääruokana porsasta. Vaikka en mikään viiniasiantuntija olekaan, niin myös viini oli tässä hiukan kalliimmassa menussa huomattavasti parempaa.
Osa kuvista on hiukan epätarkkoja, pahoittelut.

Menu

Alkuruokana hanhen maksaa, rapeita leipäsiä ja paria hilloketta.

Pääruokana ankkaa, perunalaatikkoa ja Provencen tomaatti.

Jälkiruokana marjainen juustokakkuleivos. (Ennen jälkiruokaa tarjolla oli kaksi juustoa).

Ateriaan kuului myös puoli pulloa viiniä.

Syksyn ensimmäiset keramiikkatuotokset

Vuosi sitten lähdin työkaverin huokuttelemana kansalaisopiston keramiikkaryhmään. Vuoden aikana on löytynyt jo hiukan omaa tyyliä savesta esineitä, tai ainakin se mitä en välitä tehdä tai mihin ei kärsivällisyyteni riitä. Tämän syksyn ensimmäiset valmiit työt ovat tässä.

Viime vuonna tein puolen kymmentä saippua-alusta. Eräs ystäväni pyysi että tekisin hänelle vielä toisen, pinkin väriltään. Pinkkiä lasitetta ei ollut eikä vaaleanpunainen miellyttänyt silmääni joten valitsin tällaisen hennon lilan.

Syksysin mallina on helppo käyttää luonnosta ja puutarhasta löytyäviä lehtiä. Tässä isohkossa vadissa mallina on ollut vuorenkilven lehti. Tämä lasite on mielestäni kiva ja helppo käyttöinen. Se on lähes kirkas, mutta paikoin tuotokseen tulee ruskeampia kohtia.

Joulukortti nro. 5

Yksi uusi joulukortti valmiina, pikku hiljaa näitä alkaa tippua.

Hyvin yksinkertaista, mutta mielestäni kaunista.

Joulukortit (nro. 3-4), Arkkikaupan haaste

Huom! Jostakin syystä Arkkikauppaan laittamani kommentti ja siina oleva linkki eivät (ainakaan minulla itselläni) näytä näitä kuvia. Valitse tämä teksti oikealla puolella olevasta valikosta, niin kuvat tulevat näkyviin.

Parina iltana olen joulukortteja näperrellyt ja useampikin kortti on viittä vaille valmiina. Ystäväni on luvannut taiteilla minulle Hyvää joulua-tekstejä korukirjoituskurssilla ja niitä odotellessa. Parin viikon sisällä pitäisi kuitenkin niidenkin valmistelua, laitetaan vasta sitten näytille.

Näissä korteissa olen hyödyntänyt viime syksynä kynttilän mukana lahjaksi saamaani korkeaa tulitikkurasiaa: rasiassa oli molemmin puolin samanlainen vanha talvimaisema. Kuvat päätyivät näihin nostalkisiin kortteihin. Ylemmällä kortilla osallistun myös Arkkikaupan haasteeseen (#21).  Haasteessa aiheena oli nuotit ja nuottiviivastot. Joulutoivotuksia en ajatellut näihin laittaa ollenkaan kanteen, niin pääsevät kuvat oikeuksiinsa.

Ensimmäiset joulukortit 2011

Tässä on tämän vuoden ensimmäiset joulukortit. Tai itse asiassa tein Kajaanin korttiaskartelutapaamisessa ja heti sen jälkeen pari korttia, mutta olen kadottanut ne jonnekin. Vahva epäilys on, että ne ovat päätyneet vahingossa paperinkeräykseen.

Tämän leimasinsetin hankin Heinikasta Kajaanin korttiaskartelutapaamisessa. Mikään perinteinen joululeimasin tämä ei ole, mutta erilainen ja nuorekas ainakin. Hankin äskeittäin kokeilumielessä myös Derwentin vesiliukoiset puuvärit ja nämä kuvat on väritettu niillä, vesisäiliösiveltimellä. Kenkiin lisäsin hiukan kimalletta, luonnossa ei näy noin voimakkaasti kuin näissä kuvissa. Uusia hankintoja on myöskin Martha Stewartin kulma- ja reunaleikkurisetti, jolla olen ylemmän kortin taustapaperin muotoillut.

Vanhat kujeet, mutta uusi blogi

Välillä kaipaa ja tarvitsee uudistusta, joten kolmen vuoden jälkeen blogikin siirtyy tänne Bloggerin puolelle. Vanha blogi löytyy siis osoitteesta http://ladyapple.vuodatus.net/. Se pysynee siellä ainakin toistaiseksi, mutta kirjoittelu jatkuu siis täällä uudessa blogissa. Jospa tämä muutos saisi omaakin innostusta sekä askarteluun että bloggailuun taas viriämään.

Tervetuloa siis sekä uusille että vanhoille vierailijoilla lukemaan ja kommentoimaan touhuilujani!