Sinisävyistä ystävälle

Tokihan sitä ystävänpäiväkortteja tuli muutama lähetettyä, mutta kuvattua tuli vain tämä yksi.

Onnittelukortti tädille

Tämä kortti matkasi pari viikkoa sitten tädilleni 71-vuotispäivänä. Jotenkin itse tykkään tästä kortista paljon. Ja kyllä, lamppu on tarkoituksella leimattu paperille vinoon. :-)

Keramiikkaryhmämme ohjaaja kuvaili jokin aika sitten tyyliäni sanoen, että työni ovat tarpeeksi epäsymmetrisiä eivätkä ne esitä mitään. Tämän kortin kanssa on vähän sama, jos olisin yrittänyt täsmätä kuvan juuri keskelle niin ei varmasti olis menny, mutta ku tekee tarpeeks vinon niin se on tarkoituksella. Uusia, mitään esittämättömiä keramiikkatuotoksia on tulossa pian.

Tuorepastaa ja parsakaalia balsamicokastikkeessa

Tämä ruoka on yksi lemppareita! Pitkään aikaan en ole tullut tätä tehtyä, mutta nyt perjantain ja kotiviikonlopun kunniaksi ajattelin tällä herkutella. Ohjeen olen napannut "Ei mitään kärsimysruokaa"-blogista parisen vuotta sitten. Kermaa pistin tällä kertaa varmaan tuplamäärän, kun joskus jäänyt turhan kuivaksi. Lisukkeenä mustaherukkahyyteöä (tasapainoittaa ja pehmentää, kun tulin hiukan liikaa pippuria laittaneeksi).

Tämä on vaan niiiin hyvää!

Kukkainen synttärikortti ystävälle

Ystävälläni oli äskeittäin synttärit ja tällainen kortit hänelle lähti. Idea tähän korttiin syntyi "Kauniit kortit omin käsin" -kirjasta.

Synttärikortti

Entinen työkaverini täyttää pian pyöreitä vuosia ja työporukalla olemme muistamassa häntä. Sankari pitää sinisestä ja korttiin sen kaveriksi valitsin ruskean. Tätä oli aivan ihana tehdä: en ollut askarrellut useampaan viikkoon ja jotenkin nautin jokaikisestä leimaamisesta ja teipin kiinnistyksestä. :-) Olen tähän korttiin todella tyytyväinen.

Keramiikkaa: kastemalja ja vauvantossu

Kun syksyllä sain pyynnön tulla ystäväni esikoisen kummiksi, alkoi mielessä siintää ajatus että olisi mukava tehdä pienokaiselle jotain persoonallista kummilahjaksi. Päädyin kastemalja. Onneksi tajusin alkaa tekemään ensimmäistä versiota jo ennen joulua.Tosin sitten kun sitä joulun jälkeen katseltiin keramiikassa, niin tajuttiin että lasite on lohkeillut eikä se pitäisi vettä. Eikun uudestaan polttoon, kovempaan lämpötilaan ja aikaakin taisi olla enemmän. Nyt lasitus on sitten kunnossa ja malja pitää vettä.

Voisi sanoa, että muu ei sitten olekaan kunnossa. Minulla oli hieno idea tämän taustalla: valkosaven palasista muotoilin maljan muovikulhon sisälle. Kulhon ja saven välissä oli myös ohut muovi/kelmu estämässä saven tarttumista kulhoon. Kelmusta sai jäädä pieniä laskoksia näkyviin maljaan ja koska kokosin kulhon paloista, niin ulkopuolelta palojen rajat näkyvät myös selvästi. Tässä vaiheessa kaikki oli vielä hyvin. Jalan sijoittelun kanssa oli jo sitten ongelmia eikä se lopulta keskelle tullut vaikka kuinka yritti täsmätä. Raakapolton jälkeen laiton ulkopintaan tumman ruskean lasitteen, annoin sen hetken kuivua ja pyyhin sienellä suurimman osan pois. Tarkoitus oli, että lasitetta olisi jäänyt vain uurteisiin. Tämä lasite olikin laadultaan jotenkin erilaista ja maljaan jäi kauttaaltaan pieni likaisen ruskea sävy. Lopuksi upotin koko kulhon vielä kirkkaaseen lasitteeseen.

Eli tämä malja ei värityksensä puolesta onnistunut ja uusi malja onkin tekeillä. Se on ainakin tässä vaiheessa todella ihana, katsotaan sitten lopputulosta muutaman viikon päästä. Tämä ensimmäinen on nyt kuitenkin varamalja, jos toinen sattuu jostakin syystä epäonnistumaan.

Toisena vauvajuttuna tein pikkuruisen vauvantossun. Aikas hauska oli tehdä jotain näin erilaista. Sininen väri ei ole lasitetta, mutta en nyt muista mitä värejä ne ovat. Aiemmin en ole niitä kuitenkaan käyttänyt. Tasaisen värin saaminen oli niillä kuitenkin haastavaa, ainakin näin ensikertalaiselle.