Koruja

Eipä ole tullut blogia päiviteltyä. Jotakin kortteja olen saanut talven ja kevään aikana tehtyä, samoin olen käynyt edelleen keramiikassa ja lyhyellä saippuakurssilla ja korukurssilla.
Tässä kesäloman aluksi tekemäni kaulakoru ja kahdet korvikset.

Testailua

Blogi on jäänyt kaiken muun taustalle, niin paljon ollut hommaa työ- ja opiskelurintamalla. Ajattelin josko tulisi enemmän päivitettyä blogia jos sen tekisi puhelimitse. Eli viimein tuli sovellus asennettua ja nyt testataan toimivuutta.

Juuri kävimme lenkillä ja lähilammella oli pari joutsenta ruokailemassa, kuva siitä. Zoomata ei puhelimella vaan viitsi kun tarkkuus kärsii niin kovin on kaukana lintu.

Geokätköilyä

Kovin on ollut hiljaista tällä rintamalla pari kuukautta. Olen lomaillut vähän siellä ja täällä, niin ei ole kauheasti käsillä tullut edes tehtyä mitään. Vanhan keskeneräisen ristipistotyön kaivoin esille ja sitä olen parina iltana muutaman langan pätkän tehnyt eteenpäin. Tällä vauhdilla se tosin valmistuu kymmenen vuoden päästä.

Kuukausi sitten hurahdin geokätköilyyn. Siinä siis etsitään maastosta koordinaattien ja/tai vihjeiden avulla kätköjä. Melkolailla tuo harrastus vie mennessään. Reissatessa on tullut tehtyä pysähdyksiä ties missä paikoissa ja aina ei suorinta tietä "voi" mennä, koska jossakin "lähellä" on kiva kätkö, joka pitää käydä etsimässä. Uudenlaisiin ja kauniisiin paikkoihin kätköily kuitenkin vie. Tässä muutama kuva kätköilyreissuilta.

Paltaniemi Kajaanissa

Messilä

Reisjärvi

Kaivannonsalmen sillalta, Manamansalo

Pyhäntä (lintutornista kuvattu)

Vuokatti

Koiruuden kesäloma

Kesälomani merkitsee lomaa myös koiruudelle. Aamuiden olemme tehneet pitkän lenkin läheisen lammen maastossa. Vaikka pururataa pitkin menemme, niin sen verran vähän siinä on kulkijoita, että uskallan pitää koiraa suurimmaksi osaksi irti. Saapi nauttia toden teolla olostaan.



Jokainen puska on erikseen nuuskittava.

Neiti on viime aikoina alkanut ottaa etäisyyttä huomattavasti enemmän kuin aeimmin. Viime kesänä ja keväälläkin oikeastaan vielä oli kovin minun perään, vahti etten vain karkaa. Loppukeväästä huomasin, että saattaa jäädä irti ollessaan melko kauaskin taakse tai juosta edelle tai mennä metsään melko kauaksikin. Varsinkin tutussa ympäristössä uskaltaa irtaantua aiempaa enemmän. Heippa-huuto on kyllä se millä tulee edelleen hyvin luokse, jos ei muuten. Haluaa kuitenkin mukaan, niin tajuaa että nyt mennään. Ei passaa vaan liikaa sitä huudella, ettei menetä merkitystään. Toinen keino on sitten namit ja jos pihapiirissä on irti niin ruokapussin rapina. :-)

Lenkin jälkeen onkin sitte hyvä nukkua. Aamulla jos tekee normi tunti tai pikkasen vajaan lenkin, niin tytsi käytännössä nukkuu monta tuntia siihen päälle.Sohvalla, viltin alla on paras paikka. Ilman vilttiä harvoin asettuu nukkumaan, tässä kuvassa koirasta näkyy yllättävän paljon viltin alta. Usein koko koira on piilossa.

Lounaaksi uunilohi kasvispedillä

Kesäloma on alkanut. Kesän vietän miesystäväni luona ja lapsuuden maisemissa. Tavaraa on paljon mukana, mutta askartelutarvikkeet saivat jäädä pois. Eiköhän tässä muutakin tekemista ole. Eli askartelupäivityksiä ei ole kesän aikana luvassa.

Tänään tein lounaaksi kotivinkin Vartissa valmista-sarjasta nappaamani ohjeen mukaan lohta. Alkuperäisessä ohjeessa ei ollut ruohosipulia ja fetaa, muutoin menin ohjeen mukaan.

Ohje (4 hengelle)

lohta n. 150 g hengelle

1 kesäkurpitsa

250 g pakastepapuja

feta

öljyä

mustapippuria

suolaa

sitruuna

ruohosipulia

Paloittele lohi annospaloiksi. Huuhdo ja paloittele kesäkurpitsa ja sulata pavut. Voitele uunivuoka. Asettele kesäkurpitsat ja pavut vuokaan ja makusi mukaan fetapaloja. Valuta niiden päälle hiukan öljyä. Ripottele pinnalle suolaa ja mustapippuria. Asettele lohipalat kasvisten päälle. Mausta lohet suolalla ja mustapippurilla. Valuuta lohen ja kasvisten päälle yhden sitruunan mehu ja ruohosipulisilppua. Kypsennä paistosta 225-asteisessa uunissa n. 20-25 minuuttia.

Ovikranssi

Pari viikkoa sitten ihan ex tempore päädyin ostamaan kuumaliimapistoolin. Sen hankkiminen oli kyllä ollut mietinnässä, mutta koskaan en vaan ollut tullut sitä ostaneeksi. Samalla ostin sitten tarjouksesta pari kukan muotoista kranssia ja hiukan koristelutarvikkeita. Tämä onkin elämäni ensimmäinen ovikranssi.

P*askarteluhaaste #140 - Luonnollista

Äitienpäivä lähestyy. Selailin viikonloppuna ystäväni luona vanhoja käsityölehtiä ja silmiini osui ympyröistä koottu kukka. Hetihän sitä piti alkaa testaamaan: leikkasin ympyrät lasia mallina käyttäen paikallislehdestä. P*skarteluhaasteen "luonnollista"-teeman nähdessäni, korttikin valmistui heti kotiin tullessani. Terälehtien reunoihi sipaisin hiukan punaista mustetta. Minulle luonnollisuus on tässä siis kierrätystä ja luonnonläheisiä sävyjä: napin nappasin ompelulaatikostani, kun askartelunapeissa ei ollut tarpeeksi suurta ja sopivaa (toivottavasti se ei ole kovin tärkeän vaatteen varanappi). Punaisen ruutunauhan olen ostanut kirpparilta.

Kuvassa ei näy kunnolla, mutta oikeassa alakulmassa on "äidille"-teksti hopeisella ääriviivatarralla.